Entä jos jotain tapahtuu silloin, kun kukaan ei ole paikalla?

Tuhannet suomalaiset omaiset elävät juuri nyt saman ajatuksen kanssa: ’pärjääkö hän tänä yönä?’. Jatkuva huoli on uuvuttavaa, ja siitä seuraava syyllisyys vielä uuvuttavampaa. Molemmat ovat täysin normaaleja reaktioita.

• Huoli ei tarkoita että dramatisoit — se on usein varhainen merkki siitä, että tilannetta kannattaa selvittää.
• Syyllisyys siitä ettet voi olla aina paikalla on inhimillinen tunne, ei totuus siitä millainen omainen olet.
• Se että läheinen ’vakuuttaa pärjäävänsä’ ei vielä tarkoita että tilanne on oikeasti turvallinen.

Mahdollisia suuntia

Muistisairaan yksin asumisen tukeminen rakentuu harvoin yhdestä palvelusta. Useimmiten lähdetään kevyimmästä riittävästä tuesta ja lisätään sitä asteittain. Tässä yleisimmät vaihtoehdot — saat selkeämmän kuvan tilanteeseesi kartoituksen kautta.

• Turvapuhelin — Usein ensimmäinen askel. Tuo turvaa kaatumisten ja yksin asumisen huoleen — myös läheiselle, joka tietää voivansa hälyttää avun.
• Kotihoito — Säännölliset käynnit kotona — lääkkeet, ruokailu, vointi. Vähentää huolta siitä, miten päivä on sujunut.
• Muistihoiva — Erityisesti muistisairauteen suunniteltu hoiva. Harkitaan kun turvallisuus tai elämänlaatu yksin kotona alkaa selvästi heiketä.
• Palveluasuminen — Oma asunto, mutta henkilökuntaa lähellä. Sopii kun yksin asuminen ei enää tunnu turvalliselta päivisin tai öisin.

Huomio

Yleisin virhe tässä tilanteessa

Yleisin virhe on luottaa siihen, että läheinen kertoo itse kaikista ongelmista. Muistisairas usein peittelee oireitaan — joskus tiedostamatta, joskus suojellakseen omaisia. Siksi tilannetta kannattaa katsoa myös sivusta: mitä koti, jääkaappi, lääkkeet ja arjen jäljet kertovat.

Useimmissa tilanteissa on aikaa selvittää asioita rauhassa. Joissakin tilanteissa kuitenkin pitää toimia päivien sisällä — ei viikkojen.

• Läheinen on lähtenyt ulos eikä ole löytänyt kotiin, tai on löytynyt eksyneenä.
• Liesi tai uuni on jäänyt päälle toistuvasti, tai on tapahtunut palovaaratilanne.
• Hän ei enää tunnista tuttuja ihmisiä, tai kokee outoja näkö- tai kuuloharhoja.
• Lääkkeet ovat menneet pahasti sekaisin tai jääneet kokonaan ottamatta useiksi päiviksi.
• On tapahtunut kaatuminen, josta on tullut vamma, eikä hän muista miten se sattui.

Hoivapolun kartoitus

Et joudu tekemään päätöstä yksin. Aloita kartoitus.

Kerro tilanteesta lyhyesti ja saat alustavan hoitosuunnitelman noin kahdessa minuutissa: tärkeimmät havainnot tilanteesta, suositellun etenemisen ja vaihtoehtoiset ratkaisut. Et sitoudu mihinkään.

Aloita kartoitus

~ 2 minuuttia · maksuton · ei sitoumuksia

Mistä tiedän, onko nyt jo aika tehdä jotain?

Harvoin on yhtä selvää hetkeä. Useimmiten oikea hetki on silloin, kun olet jo jonkin aikaa huolissasi — eli nyt. Kartoituksen tekeminen ei velvoita mihinkään, mutta se antaa sinulle selkeämmän kuvan siitä, missä tilanteessa olette ja mitä vaihtoehtoja on olemassa.

Miten otan asian puheeksi muistisairaan läheisen kanssa?

Älä esitä valmista ratkaisua. Aloita kysymällä, miten hän itse kokee arkensa — mikä on raskasta, mistä hän on huolissaan. Monelle pelottavin ajatus on hallinnan menettäminen omasta elämästä, ei itse apu. Hyviin keskusteluihin auttaa, että teillä on edes alustava kuva tilanteesta paperilla.

Mitä jos hän vastustaa kaikkea apua?

Tämä on hyvin yleistä eikä tarkoita että olisitte tehneet jotain väärin. Usein vastustus liittyy pelkoon hallinnan menetyksestä. Hyvä lähtökohta on kevyin mahdollinen apu (esim. turvapuhelin tai liesivahti) — ja keskustelu, jossa läheinen itse osallistuu päätökseen.

Pitääkö ensin olla yhteydessä julkiselle puolelle?

Jos arvioit että läheinen tarvitsee säännöllistä apua, kannattaa tehdä kotikunnan palveluohjaukseen palvelutarpeen arviointi. Hoivapolun kartoitus auttaa sinua hahmottamaan tilanteen ennen sitä — ja tarvittaessa löytämään myös yksityisiä vaihtoehtoja täydentämään julkisia palveluita.

Mitä Hoivapolun kartoitus tekee?

Kartoitus on noin kahden minuutin keskustelu, jonka jälkeen saat alustavan hoitosuunnitelman: tärkeimmät havainnot tilanteesta, suositellun etenemisen ja vaihtoehtoiset ratkaisut. Et sitoudu mihinkään. Yhteydenotto palveluntarjoajiin tapahtuu vasta, jos sinä niin haluat — ja silloinkin valitset itse 3–5 ehdotuksesta.

Maksaako tämä mitään?

Kartoitus ja hoitosuunnitelma ovat maksuttomia. Itse hoivapalvelut maksavat, mutta hinnat ja vaihtoehdot näet vasta sitten kun olet itse valmis siihen vaiheeseen.